Opastus Etappi 12 -näyttelystä *
ti 13. kesäk.
|Nälkälinnanmäen vanha kirjasto
Jostain kotoisin -ryhmän jäsen kuvataiteilija Hanna Vahvaselkä kertoo Jostain kotoisin ryhmästä ja ryhmän näyttelystä Etappi 12, Nälkälinnanmäen kirjastossa. Tapahtuma on maksuton ja kestää noin tunnin.
Aika ja paikka
13. kesäk. 2023 klo 15.00 – 16.00
Nälkälinnanmäen vanha kirjasto, 57130 Savonlinna, Finland
Kuvaus
Jostain kotoisin -ryhmä
Raija Marttinen, Susanna Pälviä, Hanna Räty, Marja-Riitta Siimala, Hanna Vahvaselkä
”Tulossa jostakin. Nyt tässä. Pian jatkamassa taas matkaa kukin omia polkujamme.”
Jostain kotoisin on viiden, eri puolilla Itä-Suomea (Juvalla, Joensuussa, Mikkelissä ja Mäntyharjulla) asuvan ja työskentelevän kuvataiteilijan muodostama ryhmä. Ryhmä syntyi aikoinaan tarpeesta kokoontua yhteen ja vaihtaa säännöllisesti ajatuksia yksinäisen työhuoneella puurtamisen välissä. Ryhmämme kantavana ajatuksena on ollut kohdata ja pitää näyttelyitä paikkakunnilla, joissa joku meistä asuu tai on joskus asunut; toimia myös taiteen keskusten ulkopuolella.
”Taiteilijan työ on usein yksinäistä puurtamista. Etapeissa teosten yhteen saattaminen on kuin rupattelua, ajatustenvaihtoa matkakumppanien kanssa ja parhaimmillaan kuin yllättävä kiteytymä, solmukohta, tai tienmutkan takaa avautuva uusi näkymä. Etappi tuo näkyville, mitä tallentuu mukaan paikoista, tapahtumista, kohtaamisista. Välähdyksiä viimeisimmän tienpätkän varrelta tai jo pidemmän aikaa mukana kulkenutta, alati muuntuvaa...”
Materiaalimme ovat moninaisia; metallista puuhun, kipsiin ja vahaan. Myös ekologiset kysymykset ja kierrätysmateriaalien käyttö näkyy töissämme. Teoksiimme voi liittyä myös ääntä, liikettä tai valoa ja näyttelyt rakentuvat kulloiseenkin tilaan, aina tilan ehdoilla. Vuosien ystävyys, luonto, paikallisuus ja kuljetut matkat ovat vaikuttaneet teoksiimme ja ne ovatkin eräänlaisia matkakuvia, kenellä konkreettisemmin kuvattuna, kenellä viitteellisemmin.
Yhteinen matkamme alkoi Lahdesta vuonna 2008, jatkuen Porvoon, Joensuun, Varkauden, Juvan, Savonlinnan, Oulun, Mikkelin, Lappeenrannan ja Kotkan kautta Helsinkiin. Kesäkuussa 2023 ryhmämme 12. etappi on Savonlinnassa, Nälkälinnanmäen entisessä kirjastossa.
Raija Marttinen
Maalaus alkaa tahrasta. Työskentelyni ydin on toiston ja sattuman yhteen kietoutuvassa nautinnollisuudessa. Haen itse maalaamisen tapahtumalle herkistymistä, maalaamisen eleen syvempää ymmärtämistä.
Aika ja muisti, muistaminen ja unohtaminen, ajan ja paikan kerroksellisuus ovat pysyviä teemoja työskentelyssäni. Kyse on katsomisesta ja näkemisestä. Mietin mitkä tekijät ja tapahtumat ovat vaikuttaneet omaan tapaani katsoa; minkälainen on visuaalisen muistini perusta.
Susanna Pälviä
Työskentelyssäni keinoina ovat installaatio, tilalliset kappaleet sekä valokuva. Materiaalivalikoimaan kuuluu puu, vaha, harso, kipsi sekä luonnon-, kierrätys- ja löytömateriaalit.
Aiheena viimeaikaisissa teoksissani on elämän hauraus, ajan ilmentymät luonnossa ja ihmisen jättämät jäljet. Miten kohtaamme toiset luontokappaleet tai ympäröivän luonnon? Voiko jätettyjä jälkiä, pahojakin, korjata, parantaa, tai edes paikata?
Hanna Räty
Kuvitteellinen mummola on pesä ja turvapaikka sijoiltaan menneessä maailmassa. Sarjan teokset ammentavat omista ja lainatuista muistoista, arjen esineistä ja elämän jäljistä. Kokonaisuus on yritys tavoittaa yhteinen muisto.
Työskentelen pääasiassa maalaamalla ja piirtämällä. Teoksistani rakentuu myös tilallisia kokonaisuuksia. Käden jälki ja maalaamisen hetki ovat tärkeitä.
Marja-Riitta Siimala
Pohdin olemassaoloa eri materiaalisina muotoina ja reitteinä. Aika näkyy töissäni elämänjälkinä ja patinana, myös matkana, jota olen elänyt ja kulkenut. Töissäni on monesti hahmo, joka kävelee ja pohtii maailman menoa.
Teoksissani otan kantaa muovin lisääntyvään määrään pakkausmateriaalina ja muovin joutumista ympäristöön, esimerkiksi lopulta veteen. HAA galleriassa on reittiteoksena koulumatkamuisto lautan saapumisesta saareen ja koulureitin kävely. Näyttelyssä on myös mukana Syyllisyydentiet installaatio.
Hanna Vahvaselkä
Kun olin lapsi asuin Jokikadulla, kaupunkimetsän laidalla, pienen joen vieressä. Unissani seison usein tuon joen rannalla ja katson kuinka se virtaa aina väärään suuntaan, oikealta vasemmalle, kohti alkupistettään. Uusissa teoksissani olen kulkenut vastavirtaan kohti puisten teosteni alkujuuria. Pinnan kaivertamisen ja sorvaamisen lisäksi, olen päätynyt vuolemaan ja kuorimaan puuta. Teokseni ovat syntyneet kierrätetystä ja hukkaan heitetystä materiaalista.